Tänään saatiin pre-school:issa hieman toimintaa kun lasten vessasta löytyi vihreä mamba. Yksi lapsista tuli minulle ulkoilutauolla selittämään jotain siswatiksi kovalla kiireellä ja osoitteli vessaan päin. Koska siswati ei tosiaan ole ykköskieleni (ei edes top kympissä) en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä mitä poika minulle selitti. Ajattelin että lasten vessa on varmaan taas tukossa (se ei tosiaan ole mikään kovinkaan laadukas, puhdas tai toimiva paikka), joten menin vessaan ja aloin katsella näkyykö pöntössä tuketta. Pian poika oli kuitenkin takanani ja tökki minua ”Teacher, teacher, teacher” ja osoitti vähän rikkinäisen lavuaarin viereen, jossa tosiaankin sihisi laiha, pitkä vihreä käärme. Melko nopeasti komensin sitten pojan ulos vessasta ja itse perässä suljin oven. Sillä välin poika juoksi kertomaan toiselle opettajalle joka lähti pyytämään banaani/appelsiini istutusten vartijoita hätiin. Sillä välin minä ja muutama muu opettaja käskettiin lasten pysymään pihalla, sillä he olivat kaikki tietenkin todella uteliaita käärmeen suhteen ja pyysivät koko ajan lupaa päästä vessaan. Lopulta security saapui paikalle ja yksi miehistä meni vessaan ja totesi käärmeen olevan vihreä mamba, aika rauhallisesti hän sitten huitaisi käärmettä isolla kepillä, toi sen ulos vessasta ja löi käärmeen pään tohjoksi. Täytyy tunnustaa, että vaikka yleisesti olenkin sitä mieltä, ettei eläimiä pitäisi säälimättä tappaa, niin tällä kertaa olin melkoisen huojentunut, kun näin käärmeen kuolleena. Vartija näytti kuolleen käärmeen vielä kaikille lapsille ja varoitti näitä menemästä lähelle eläviä käärmeitä. Toivottavasti tämä oli tosiaan viimeinen käärme jonka kanssa vietän aikaa samassa huoneessa tämän matkan aikana (tai sanotaan koko elämän).
Gesa oli muuten tänään tutustumassa ala-asteen toimintaan, mutta hänellä oli kyllä täytyy sanoa aika rankka päivä. Hänet pistettiin sijaistamaan ekaluokan opettajaa, joka oli sairastunut. Eli täysin valmistautumatta pitämään tunteja melkein neljällekymmenelle lapselle, jotka puhuvat huonosti englantia. Ensimmäisellä välitunnilla Gesa tulikin kertomaan tilanteesta meille pre-school:iin ja annoimme hänelle mukaan pari satukirjaa ja palapelejä, jotta hänellä olisi lasten kanssa jotain tekemistä. Viimeiselle tunnille Gesa pääsi sitten tutustumaan tokanluokan toimintaan, mutta Gesa palasi sieltä melko järkyttyneenä. Opettaja oli näet antanut kunnolla selkään yhdellä oppilaista ja läimäissyt toista. Gesa sanoikin, että tuntuu niin turhalta kun me yritämme pre-school:issa nimenomaan tuoda esille lapsille ja aikuisille sitä että lapsilla on oikeus koskemattomuuteen, mutta heti kun he vaihtavat viereiseen koulurakennukseen, saavat he taas kokea samanlaista ruumiillista kuritusta kuin ennenkin. Täytyy toivoa, että lähivuosina Swazimaan opettajan koulutuksessa ja kasvatusperiaatteissa saataisiin aikaan asenneilmapiirin muutos.
Huomenna minulla on tiedossa rajan ylitys, sillä olen ollut maassa kuukauden ja minun on käytävä Etelä-Afrikan puolella saadakseni jatkaa oleskeluani rauhassa. Katsotaan miten onnistun rajan ylityksessä, kun Gesa ei pysty tulemaan kanssani, koska hänen passinsa on Mbabanessa. Pitäkää peukut pystyssä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti