maanantai 10. lokakuuta 2011

Perjantai 7.10.2011 Jospas minä puhdasta juomavettä hanasta saisin….


 Nyt alkaa kyllästyttää tuo veden keittäminen. (Vaikka tietysti olen onnellinen, että täällä on vettä ja se ei lopu kesken.) Mutta kun on kaksi pientä kattilaa ja kaksi veden käyttäjää täytyy vettä keittää jatkuvasti. Ei sitä edes tajua mihin kaikkeen sitä menee. Tietenkin juomiseen, ruuanlaittoon (keittää sitten riisiä, perunoita tms niin ensin kiehutat veden puhtaaksi ennen kuin pääset varsinaisesti keittämään), ilta teehen, hampaiden pesuun yms monta litraa päivässä. Taidetaan Gesan kanssa siirtyä pian ruokavalioon joka ei vaadi puhtaassa vedessä keittämistä esim. kananmuniin niitä täällä riittää!

Yksi viikko pre-schoolissa on ohitse ja ensi viikolla varsinainen opettajakin palaa niin meidän ei tarvitse yksin suunnitella ja pitää tunteja. Meitä avustanut päivähoidon ohjaaja kun tuli paikalle aina vain pyydettäessä ja joskus vain käänsi meidän tunteja lapsille, kaikki muu jäi meidän vastuulle. Mukavaahan on suunnitella ja tehdä, mutta periaatteessa olisi kivaa saada vielä hieman enemmän ohjausta ja apua lasten kanssa kun meillä ei ole yhteistä kieltä heidän kanssaan ja kaikki on meille vielä uutta. Lapset kuitenkin tykkäsivät kovasti tunneistamme, sillä yritimme keksiä heille kaikkea kivaa tekemistä. Askartelimme kissoja, lapset tekivät omat kirjat ja kertoivat sitten tarinoitaan muille ja tänään rakensimme ulos esteradan vanhoista autonrenkaista, puunpaloista ja pohjattomasta tynnyristä, jonka lapset suorittivat.

Lapset selvästi nauttivat seurastamme, he halaavat meitä, haluavat syliin ja hakevat lohdutusta itkuunsa. (sitä he eivät tee muiden opettajien kanssa) Mutta vaikeuksia tuottavat jatkuvat tappelut. Lapset hyökkäilevät toisten kimppuun, potkivat, lyövät ja purevat. Vaikka kuukausi käytöstaulut ovat auttaneet ja varsinkin lisänneet anteeksi pyyntöjä ja kiitoksia, niin noita tappeluita esiintyy joka päivä useita. Lasten oikea opettaja on parempi puuttumaan niihin kuin me ja hän voi selvittää niitä siswatin kielellä lasten kanssa, joten on mukavaa saada hänet takaisin. (Lisäksi tiedämme, ettei hän lyö lapsia vaikka nämä käyttäytyisivätkin huonosti.)

Katsotaan mitä ensi viikko tuo tulleessaan. Ensi viikko on vielä tavallista pre-schoolia, mutta seuraavalla viikolla osallistumme taas pre-school opettajien koulutuspäivään. Lisäksi olemme luvanneet auttaa luultavasti kahta swazi naista heidän projektissaan opettaa lastenoikeuksia niille lapsille joilla on ongelmia kotonaan. Lähdemme siis luultavasti kiertelemään heidän kanssaan joitain ”naapurustoja” (peltoja, joissa taloja on vierekkäin) ja auttamaan heitä. Asia ei ole kyllä vielä varma sillä heidän projektinsa ei ole täysin ongelmaton eikä ainakaan vielä kovin hyvin suunniteltu. Katsotaan mitä voidaan tehdä. Tänä viikonloppuna otetaan kuitenkin Gesan kanssa matkailu asenteella ja mennään tutustumaan lähiseudun ”nähtävyyksiin” jos niitä löydetään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti