maanantai 17. lokakuuta 2011

Sunnuntai 16.10.2011 Kuukausi Swazimaassa täynnä, puhuminen tyhjille maitotölkeille alkanut


Vietettiin Gesan kanssa tämä viikonloppu Mbabanessa Gesan enon ja tämän avovaimon luona. Perjantaina haettiin töistä päästyämme tavaramme ja lähdettiin combilla Piggs Peak:iin, jatkaaksemme siitä eteenpäin Mbabaneen. Teimme Piggs Peak:issa kuitenkin lyhyen pysähdyksen ja menimme KFC:hen ostamaan jäätelöä, tai niin meidän piti tehdä. Tilasimme jäätelöt ja myyjä sanoi, että jäätelö kone on kylmenemässä joten voisimme maksaa ensin ja odottaa kaksi minuuttia niin saisimme jäätelöt. No maksoimme ja menimme pöytään odottamaan. Odottelimme suunnilleen vartin ja sitten myyjä tuli sanomaan, että kone ei ole vielä kylmennyt tarpeeksi, mutta enää viisi minuuttia niin saisimme jäätelömme. Jatkoimme odottamista ja parinkymmenen minuutin kuluttua toinen myyjä ilmoitti että enää hetki. No suunnilleen vartin kuluttua tuli kolmas myyjä, joka ilmoitti, että valitettavasti tänään ei myydäkään jäätelöä ja palautti rahamme… Siinä saimme taas huomata, että paikallisten tapa hoitaa asioita ja aikakäsitys poikkeavat hieman eurooppalaisesta minuutti tarkasta kulttuurista :D Onneksi meillä ei ollut mihinkään kiire, joten tunnin istuskelu ei haitannut vaan menimme combi pysäkille ja matkustimme seuraavalla combilla Mbabaneen.

Illalla Gesan eno vei minut ja Gesan paikalliseen yökerhon House on Fire 11-vuotis synttärijuhlille, jossa esiintyi muutamia paikallisia artisteja. Oli mielenkiintoista nähdä kaupunkilaisten (rikkaampien paikallisten ja valkoisten) ja maalaisten (köyhempien) välinen ero pukeutumisessa. Kuten olen aikaisemmin kirjoittanut, täällä maalla on tärkeää pukeutua siveellisesti (peittää polvet ja olkapäät) tai toinen vaihtoehto pukeutua perinteisiin swazivaatteisiin. House on Fire:ssa näkyi taas mahdollisimman lyhyitä mekkoja, avonaisia kaula-aukkoja ja korkeita korkoja. (länsimaalaisempaa pukeutumista) Laulajat esittivät muutamaa hip hop ryhmää lukuunottomatta perinteisen tyylistä afrikkalaista musiikkia, joten ”yökerho” kokemus oli hieman erilainen kuin Suomessa oltaessa. Maistoin afrikkalaista olutta ja tanssittiin hieman Gesan kanssa ja ilta olikin tosi mukavaa vaihtelua maalaiselämälle.

Lauantaina mentiin sitten Swazimaalaiseen perinne kylään, jossa opas esitteli perinteistä swazimaalaista tapaa asua ja tanssi ryhmä esitti perinne tansseja. Tanssia ja laulua oli tosi hauskaa seurata ja tanssijat hakivat meitä yleisöstäkin tanssimaan. Lisäksi lähellä oli kauniita vesiputouksia ja kahlailtiin Gesan kanssa vilvoittavassa vedessä. Tämä paikka oli oikeasti turistikohde ja tapasin jopa kaksi suomalaista matkustajaa. Kylän jälkeen mentiin taksilla lähimmälle combipysäkille, siitä Mbabaneen josta etsittiin combi joka vei meidät läheiselle lasitehtaalle. Tehtaalla valmistetaan 100 % kierrätyslasista koriste-esineitä ja laseja sekä myydään muuta käsityötä. Muutama tuote tarttui minunkin mukaani täytyy myöntää :D Lasitehdas suljettiin neljältä ja tietysti juuri silloin alkoi kaatosade joten kastuttiin aivan läpimäriksi kun juostiin combille joka vei meidät takaisin Gesan enon ja tädin asunnolle.

Lauantai-iltana päästiin taas länsimaalaisen elämän makuun, kun mentiin elokuviin katsomaan Johnny English elokuva. Mbabanessa voi siis elää melko länsimaalaista elämää, ruokakaupoista saa tuttuja tuotteita ja miltei kaikkia mukavuuksia on saatavilla niille joilla on niihin varaa. Olen siis iloinen, että minulla on mahdollisuus olla täällä maaseudulla auttamassa, jossa pääsen näkemään perinteistä elämää, jota suurin osa swazimaalaisista elää. On tietenkin kivaa, että välillä on mahdollisuus pitää taukoa ja päästä nauttimaan kaikista mukavuuksista, kuten lämpimästä suihkusta ja sisävessasta. (onneksi etäisyydet ovat lyhyitä tässä pienessä maassa)

Tänään kuitenkin palattiin tavalliseen rutiiniin palattuamme ”kotiin”. Pestiin maitotölkkejä ja askarreltiin niistä kukkaroita pre-school:in lapsille valmistumislahjoiksi. Maitotölkit ovat meidän intohimomme ja siitä tietää että on viettänyt Swazimaassa liikaa aikaa kun alkaa jutella tölkkien kanssa samalla kun leikkelee niitä :D Parin kuukauden päästä on siis todellakin minun aika päästä takaisin Suomeen ja jos vain voitte pitäkää minut kaukana maitotölkeistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti