Sunnuntai 30.10.2011 Sidmunia festarit

Lauantai aamuna pestiin Gesan kanssa meidän lakanat (lakanoiden peseminen käsin pienessä ämpärissä ei ole muuten kovin kivaa), jätettiin ne kuivumaan ja lähdettiin Mbabaneen. Sieltä jatkettiin alku illasta sitten matkaa Gesan enon ja tädin kyydillä Sidmunia musiikki festareille. Ja arvatkaa mitä nähtiin matkalla auton ikkunasta? Elefantti! Ensimmäinen kerta kun näen vapaan elefantin elämässäni, toivottavasti ehdin nähdä niitä vielä muutaman ennen kuin palaan Suomeen!

Festari paikalle oli muutaman tunnin ajomatka ja kun saavuttiin perille alkoi jo olla melkoisen pimeää. Festari paikalla ei ollut kovinkaan paljon väkeä. Liput (20e) ovat keskiverto swazimaalaiselle aivan liian kalliita varsinkin huomioon ottaen maan tämän hetkisen huonon taloustilanteen. Väen puutteesta huolimatta festari alueella oli tunnelmaa. Siellä oli lisäksi pieni tivoli ja käytiinkin muutamassa laitteessa. Turvallisuus määräykset eivät täällä tosiaan ole ihan Suomen luokkaa. Mentiin Gesan ja yhden englantilaisen kanssa mustekala laitteeseen ja meidät laitettiin kaikki samaan kahden hengen vaunuun niin että minä istuin keskellä ilman turvakaidetta. Huhhuh, täytyy myöntää, että jonkun verran pelkäsin kun jouduin pitämään molemmin käsin ja jaloin kiinni etten vaan tipahtaisi, ei olisi tainnut koulun vakuutus kattaa tätä hupia :D Törmäilyautot oli sitten astetta turvallisempi vaihtoehto seuraavaksi, kun olin saanut käsien ja jalkojen vapinan loppumaan. Festareilla oli bändien/laulajien (seurattiin kahden Etelä-Afrikkalaisen yhtyeen/laulajan keikat), napatanssi show, ilotulitus ja tulitanssishow. Oli todella hieno kokemus ja taas vaihtelua viikko-ohjelmaan. Festari alueelta poistuminen ei sitten ollut niin kivaa, oikeastaan lähinnä pelottavaa ja olin iloinen että olin seurueessa enkä esimerkiksi kahdestaan Gesan kanssa. Festari alueen ulkopuolella oli näet todella humalaista porukkaa ja muutama mies kosketteli kun kuljit ohi ja monet huutelivat perään. Kyllä täällä on tottunut siihen, että usein herättää huomiota ympärillään, mutta tällä kertaa touhu oli paljon aggressiivisempaa ja pelottavampaa kuin päiväsaikaan. Oltiin takaisin Mbabanessa joskus kolmen jälkeen aamulla ja kyllä uni maistuikin, kun ollaan totuttu yleensä menemään nukkumaan viimeistään puoli yhdeksältä :P

Tänään sitten palattiin takaisin Vusumnotfoon. Bussissa Piggs Peak:iin (kyllä tällä kertaa mentiin vanhalla bussilla eikä combilla) meidän vieressä istunut mies alkoi puhua meille HIV:sta tai siis lähinnä kysellä meiltä. Ensin hän pyysi meitä kertomaan ympärileikkauksesta, joka vähentäisi HIV tartunnan riskiä. Jouduimme korjaamaan hänen käsitystään aika paljon (onneksi hän puhui melkoisen hyvää englantia) sillä hän ajatteli ympärileikkauksen olevan 100% suoja HIV:ta vastaan ja luuli ettei ympärileikkauksen jälkeen pysty saamaan enää lapsia. Hän myös epäröi HIV testin ottamista ja yritimme rohkaista häntä menemään testeihin saadakseen varmuuden terveydentilastaan. Toisaalta pystyn ymmärtämään häntä, riski siihen että hän on HIV positiivinen on 1/3, joten testin ottaminen voi olla pelottavaa. Helpompaa olisi sulkea silmänsä ja esittää että kaikki on kunnossa. Toivottavasti hän kuitenkin menisi testeihin voidakseen hoitaa itseään, ehkäistä osaltaan taudin leviämistä ja näyttääkseen esimerkkiä muille. Lisäksi yritimme puhua hänelle kondomin käytön puolesta ja kuinka hyvä asia yksiavioisuus olisi HIV:ä vastaan taistellessa (ja noin muutenkin). Katsotaan, jos edes jotain jäisi hänen mieleensä. Ainakin hän oli hyvin kiinnostunut keskustelemaan, valmis esittämään kysymyksiä ja kertomaan omia näkemyksiään. Täällä saa tottua siihen, että ihmiset kyselevät sinulta paljon asioita ja he olettavat ihonvärisi perusteella sinun osaavan auttaa heitä monessa asiassa. Onneksi HIV kysymyksiin on yleensä helppo antaa yksinkertaisia neuvoja esimerkiksi kehottaa käyttämään kondomia ja menemään ilmaisiin testeihin. Täytyy toivoa, että käymämme keskustelut herättäisivät paikallisissa joitain ajatuksia tai antaisivat edes jollekin rohkeutta mennä testeihin ja kenties jakaa tietoa eteenpäin. HIV ei häviä sulkemalla silmät ja kieltämällä taudin olemassaolo.